Suuret koululuokat ovat aiheellisesti herättäneet huolta alakoululaisten hyvinvoinnista. Tähän ongelmaan yksi ratkaisu on ollut muun muassa yhdysluokkien muodostaminen.
Esimerkiksi Nurmijärvellä kunta on tehnyt sen periaatepäätöksen, ettei missään koulussa olisi yli 30 oppilaan ryhmiä. Monissa kouluissa, jossa tiettyyn vuosiluokkaan on tulossa paljon lapsia, esimerkiksi 45 oppilasta, on päädytty yhdysluokkasysteemiin. Esimerkiksi jos kolmannelle luokalle on tulossa 45 oppilasta ja neljännelle 40, muodostetaan yksi kolmosluokka, yksi nelosluokka ja yksi 3-4 luokka. Tällä tavalla pystytään tekemään sääntöjen mukaisia luokkia.
Monissa kouluissa tämä yhdysluokkasysteemi on toiminut hyvin. Näen kuitenkin pulmallisena sen, että saattaa olla lapsia, jotka hyppivät vuodesta toiseen eri yhdysluokkien muodostelmiin. Se riippuu varmasti oppilaasta, miten hän selviytyy. Hänellä on kuitenkin silloin hieman eri lähtökohta kuin lapsella, joka ensimmäisestä luokasta lähtien jatkaa kuudennelle saakka samojen koulukavereiden kanssa ja jopa saman opettajan kanssa.
Olen kiinnostunut siitä, mitä muualla Suomessa on tehty koululuokkien pienentämiseksi ja mitä mieltä olette yhdysluokista? Onko teidän lapsenne ollut yhdysluokassa, millaisia kokemuksia teillä on?
Ympäristöministeriö valmistelee päätöstä Vantaanjoen liittämisestä Natura 2000 – verkostoon osuudella Nukarinkoski - Helsingin Vanhankaupunginlahti.
Syy ympäristöministeriön valmistelemaan päätökseen on jokiosuudelta löydetty merkittävä vuollejokisimpukkapopulaatio. Unio crassus on uhanalainen ja tiukasti suojeltu simpukkalaji.
Nurmijärven ympäristölautakunta käsitteli ympäristöministeriön ehdotusta 14.4.2009 pidetyssä kokouksessa. Ympäristölautakunta näki, että Vantaanjoen pääuoman vesialueen liittäminen Suomen Natura 2000 -verkostoon on tarpeellinen. Ympäristölautakunta oli myös sitä mieltä, että Vantaanjoen vesistöalueen virkistyskäyttö tulee huomioida Natura-päätöksessä niin, että virkistyskäyttö on mahdollista jatkossakin.
Nurmijärvellä Natura-alueeseen kuuluvat Kaanaan vanha metsä, Kalkkilammi –Sääksjärvi sekä Klaukkalan Isosuo ja Petkelesuo.
Uudenmaan ympäristökeskuksen kotisivulla sanotaan, että vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu eläinlaji. Yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen sekä yksilöiden eri kehitysasteiden haltuun ottaminen, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen on luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan kielletty.
Yleisradio kertoi 23.01.2009, että Vantaanjoesta lasketun vuollejokisimpukkakannan luontoarvo on noin 150 miljoonaa euroa ja yhden simpukan arvo on 50 euroa.
Vaikka unio crassus kelpaisi syötäväksi, on turha haaveilla valkosipulivuollejokisimpukka- ateriasta. Voihan simpukka!
Nurmijärven yläkouluissa ja lukioissa tehtiin viime vuonna kouluterveyskysely. Tulokset esitettiin sivistyslautakunnan jäsenille 26.3 pidetyssä kokouksessa. En tiedä, onko muissa kunnissa tehty samanlaisia kyselyjä. Ehkä olisi syytä tehdä.
Mielestäni tuloksissa huolestuttavinta on se, että yläluokkalaisilla oli kielteistä kehitystä koulukiusaamisessa. Tulos on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon traagiset tapahtumat koulumaailmassa, jonka yhteydessä on noussut huoli koulukiusaamisesta. Myönteistä on kuitenkin se, että suurin osa nurmijärveläisistä yläkouluista on liittynyt KiVa kouluun, joka on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen Toivottavasti projektitulokset näkyvät tulevien vuosien kouluterveyskyselytuloksissa.
Lukion puolella huolenaihe on muun muassa lukiolaisten koettu terveydentila heikkenemisen ja koulu-uupumuksen ja pitkäaikaissairauksien lisääntyminen vuonna 2008. Nurmijärvellä tulosten mukaan lukiolaiset kuitenkin kokivat, että kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin vastaanotolle pääsy helpottui. Harmi vain, että samalla se vaikeutui yläluokkalaisilla.
Kouluterveyskyselytuloksista on merkille pantava myös se, että yläkouluikäisten vanhempien tietämättömyys siitä, missä lapset viettävät viikonloppuja, on kasvanut. Vuonna 2008 41% yläluokkalaisista ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa aina tienneet, missä lapset viettävät viikonloppuiltaa.
Viime marraskuun Rajamäen ylä-asteen 8: n luokkien vanhempainillassa, seurakunnan saapas-ryhmän jäsen kertoi yläkoululaisten yönvieton ongelmista. Hänellä ei ollut lohduttavaa kerrottavaa. Vapaehtoisen mukaan koko sen ajan jolloin hän oli osallistunut projektiin, vain yksi pariskunta kävi hakemassa lapsensa Klaukkalan keskustan yöstä.
Saapas on Nurmijärven seurakunnan etsivää nuorisotyötä ja Saapas on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Saapas-ryhmä partioi kylillä ja kaduilla viikonloppuisin ja nuorten erityisinä kokoontumisiltoina. Saapastoiminta on aikuisten vapaaehtoista auttamistyötä nuorten parissa.
On varmasti turha sanoa, että varhaisteinit ovat vielä lapsia ja aikuisten vastuussa.
Teinit tarvitsevat vanhempien rajoja kasvamaan turvallisesti ilman, että heidän terveytensä ja kehityksensä vaarantuisi. Se ilmeisesti on meille vanhemmille, ei kaikille, helpompi sanottu kuin tehty.
On turha asettaa vastakkain yhteiskuntaa ja vanhempia. Molemmat tarvitsevat toisiaan ja molemmilla on velvollisuuksia ja vastuu jälkipolville. Jos yhteiskunta tekee osansa ja Nurmijärvellä seurakuntakin, miksi me vanhemmat emme tekisi omamme lastemme hyväksi? Tunnustusta on annettava kuitenkin niille vanhemmille, jotka tekevät jo niin.
Nurmijärven demarivaltuutetut ottivat julkisesti kantaa kirjastoasiaan. Vartti – verkkolehdessä julkaistussa jutussa demarivaltuutetut kirjoittivat muun muassa näin:
Valtuusto hyväksyi 25.3 kokouksessa George Kopteffin (sd) esityksen, jonka mukaan kaikki kolme kirjastoa ovat tänä kesänä kiinni vuorotellen 10 päiväksi.
George Kopteffin esityksessä pääperustelu oli se, että kulttuurijohtajan esitys asetti taas rajamäkeläisen kirjaston käyttäjät eriarvoiseen asemaan kirkonkyläläisten ja klaukkalalaisten suhteen. SDP:n Nurmijärven valtuustoryhmä pysyi Kopteffin esityksen takana nimenomaan kuntalaisten tasavertaiseen kohteluuntakia.
Kulttuurijohtaja Riitta Mankan alkuperäisen esityksen mukaan taas vain Rajamäen kirjasto sulkisi ovensa kuukaudeksi. Mankan mukaan alkuperäisellä esityksellä haettiin 3200 euron säästöt. Rajamäen kirjasto on ollut suljettuna aiempina kesinä.
SDP:n Nurmijärven valtuustoryhmän valtuutettujen mielestä paras vaihtoehto on se, että kaikki kirjastot pysyisivät koko kesän auki tulevana kesänä.
Luin jostain kirjasta, että ennen vanhaan pitkäperjantaina piti tyytyä sellaiseen ruokaan, jota saattoi syödä keittämättä. Pitkäperjantain pöytään sopi hyvin mämmi. Mämmiä syötiin sellaisenaan tai leivän päälle levitettynä.
Muutama vuosi sitten naapurini kutsui minut syömään itse tekemäänsä mämmiä. Hän tarjoili sitä sokerin ja kerman kera. Se maistui taivaalliselle.
Tänä vuonna naapurini kysyi olenko syönyt mämmiä. Vastasin että kyllä, mutta kaupasta ostettua. Hänen mielestään sitäkin voi terästää ja paras maku syntyy kun nautiskelee hyvässä seurassa. En syö pashaa joka pääsiäisenä, mutta mämmiä sen olla pitää.
Nurmijärven Uutiset (29.3) kertoi, että Uudenmaan TE -keskuksen tulee selvittää mahdollisuudet aloittaa tukiasumistoiminta. Toiminta mahdollisesti aloitetaan 16-17-vuotiaiden ilman huoltajaa saapuvien turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi Nurmijärvellä.
Koska asia alkoi kiinnostaa minua, soitin kuntaan kysyäkseen miten asia on. Selvisi, että kirje on saapunut kuntaan, mutta sen vastaanottaja on nyt sairaslomalla. Minua pyydettiin soittamaan parin viikon päästä. Kirjeen kohtalo on avoin. Nurmijärven kunta ja Uudenmaan TE – keskus ilmeisesti selvittävät, jos siihen on syytä tai kirje voi hyvinkin jäädä laatikkoon.
Kuten lehdessä sanottiin, turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime vuonna huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli 4016 kun vuotta aiemmin tulijoita oli 1505. Aiempina vuosina tilastokäyrä on ollut aaltoileva.
Kun ihmiset ovat täällä, heidät on sijoitettava jonnekin. Helsinki on kiitettävästi ottanut vastuuta turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta. Helsingin Sanomien (23.2.2009) mukaan pitäisi löytää 2000 paikkaa kuntiin. Saman lehden jutussa kerrottiin, että Uudenmaan TE- keskuksen rekisterin mukaan yksi oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija oli omin päin muuttanut Nurmijärvelle.
Ana María Gutiérrez Sorainen
Ana María Gutiérrez Sorainen
Nurmijärvi
Sosialidemokraatit
Olen 41-vuotias neljän lapsen äiti, toimittaja, kielenopettaja, kääntäjä, tulkki ja kunnanvaltuuston jäsen Nurmijärveltä.
Suoritin yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1995.
Blogissani yritän tuoda nurmijärveläisiä ja muitakin asioita positiivisesti piilottelematta epäkohtia Röykän Leppälampi sydämellä.
Globaalissa maailmassa on mielestäni oltava avoin kaikille aiheille.
